HIEMAN PENNUISTAMME JA SIITÄ KUINKA ME NIITÄ HOIDAMME

Jo ennen pentujen syntymää tähtään siihen, että pennuilla olisi mahdollisimman hyvä pohja ja eväitä tulevaa elämäänsä varten. Tämä tarkoitaa sitä, että mietin pitkään ja hartaasti onko narttuni jalostukseen sopiva (terve, tuloksia kokeista ja luonne arkielämässä) ja löytyykö sille sopivaa urosta.
Kantoaikana emon kanssa liikutaan eri paikoissa ja harrastetaan sen mukaan, miten emo voi. Lisäksi ruokaan kiinnitetään erityistä huomiota ja emo saa mm. Nutrolin Pentu-öljyä jo kantoaikana varmistamaan, että pennut saavat hyviä rasvahappoja riittävästi sopivaan kehitykseen.
Syntymästä alkaen, kaikki toiminta joka pentuihin kohdistuu tähtää siihen, että niillä olisi mahdollisimman hyvä pohja ja eväät elämää varten. Sellainen pohja, josta olisi helppoa jatkaa ja lähteä liikkeelle kasvatuksen ja koulutuksen kanssa, jotta näiden tuloksena olisi lopulta koira jonka kanssa olisi myös aikuisena ilo elää ja harrastaa. Koulutus on sinun tehtäväsi pennun/koiran uutena omistajana. Haluan myös tässä auttaa pennun ottajia ja siksi tarjoankin pentukurssin, tottelevaisuuskoulutusta, harjoittelua taipumskokeisiin, jälkeen yms.

Pentuja ei synny usein, koska koiria itselläni on vain pari. Siksi pystyn seuraamaan kunkin pentueen alkutaipaletta rauhassa ja pitämään yhteyttä pentujen omistajiin, joiden toivon tekevän samoin myös minulle päin. Olen kiitollinen jokaisesta informaatiosta, jonka kasvateistani tulevaisuudessa saan. Vähäpätöiseltäkin vaikuttavat asiat, voivat olla tärkeitä. Ja mikäli ongelmia tulee, haluan auttaa näiden ratkaisemisessa. Pennuille tulee omat treeniryhmänsä, joten mikäli halukkuutta on saa jo heti alusta hyvät eväät tuleviin harrastuksiin.

Pentuajasta

Kolme ensimmäistä eliviikkoa pennut viettävät pentulaatikossa, pääasiassa emonsa hoivissa olohuoneemme nurkassa. Tähän elämän jaksoon sijoittuu myös BioSensor-ohjelma, joka on  Yhdysvaltain armeijan jo 1970-luvulla kehittämä ohjelma, jonka tarkoitus on stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston kehitys on hyvin aktiivista juuri ensimmäisten viikkojen aikana, ja BioSensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen. Aivosolujen välisten synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan.

 Biosensorilla aiheutetaan hallitusti pieni määrä ärsykkeitä, joihin pentu reagoi, samalla lailla kuin voisi ajatella esimerkiksi luonnossa kasvaville ja syntyville koiraeläinten pennuille aiheutuvan ensimmäisillä elinviikoillaan. Ne pyörähtelevät eri asentoihin ja niiden on selvittävä niistä itse, joskus joku saataa tipahtaa kauaksikin emosta/sisaruksista kylmälle pinnalle, josta on pakko selvitä takaisin jne. Biosensor suoritetaan pennuille 3-16 vuorokauden iässä kerran päivässä. Ohjelman on tutkitusti todettu parantavan pentujen hermoston kehitystä ja vaikuttaen näin suorasti niiden ongelmanratkaisu- ja stressinsietokykyyn vanhempana. Hyvän hermoston ja stressinsietokyvyn omaava koira pystyy aikuisenakin oppimaan tehokkaammin, ja toimimaan paremmin vaativissakin tilanteissa. Paitsi että pennut myös samalla tottuvat käsittelyyn, on ohjelman on todettu parantavan myös vastustuskykyä.

Ohjelma toistetaan kerran päivässä, mutta ei useammin, sillä liiallinen ärsykkeiden tulva aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pentu kerrallaan käydään kaikki viisi kohtaa läpi ja jokainen osio kestää 3-5 sekuntia:

1. Kosketusärsyke
   - Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä vanupuikolla. Ei ole väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei.
2. Pää ylöspäin pystyasennossa
   - Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella.
3. Pää alaspäin pystyasennossa
   - Kuten edellä, mutta pää alaspäin.
4. Selkäasento
   - Pidetään pentua selällään kämmenillä.
5. Lämpöärsyke
   - Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Pentua ei estetä, jos se yrittää ryömiä pois alustalta.

Luonnollisesti pennuille tulee muitakin ärsykkeitä, joita tulee laatikon puhtaana pitämisestä ja päivittäisistä tarkistuksista. Kun pennut alkavat liikkua ja leikkiä enemmän, niiden tilaa hieman lisätään ja ne saavat kokeilla erilaisia alustoja, joilla harjoittaa liikkumistaan. Ne myös saavat joitakin leluja/luita ym.. erilaisia asioita ihmeteltäväkseen. Tässä vaiheessa, kun pennut alkavat pitämään enemmän ääntä suuntaan pentujen kanssa mökille, jossa ne saavat olla myös päivittäin ulkona - hieman tietenkin säästä riippuen. (noin 4 viikon iässä)

Neljännellä viikolla pennut alkavat maistella kiinteää ruokaa, aluksi ihan vain jauhelihaa. Käsittelyharjoituksia jatketaan edelleen. Pentujen kanssa  harjoitellaan paikallaan pysymistä, kynsien leikkausta ym. pennun elämään tulevaisuudessa kuuluvaa kokonaisvaltaista käsittelyä. Pentujen kanssa seurustellaan ja leikitään, sekä leikin varjolla harjoitellaan erilaisia asioita, kuten rentoutumista, kontaktia, luoksetuloa pillillä/vihellyksellä ym. pieniä yhteistyötä ja yhteistyöhalukkuutta vahvistavia asioita iän ja oppimiskyvyn sallimissa rajoissa. Lisäksi pennut ehdollistetaan naksuttimelle. Neljännestä viikosta eteenpäin alamme ottaa vastaan enemmän vierailijoita, paitsi pennun ottajia, myös tuttavia, lapsia ja aikuisia. Koska itsellämme on pieni lapsi on pennut jo heti alusta sellaiseen tutustuneet. Säästä riippuen pennut pääsevät päivittäin ulkoilemaan ja ne siis pääsevät myös jonkun kerran totuttelemaan myös autolla matkustamiseen. Pennuille aletaan opettamaan myös luoksetuloa pillillä, ruokahetkiä hyväksi käyttäen. Tätä toivoisin uusien omistajien jatkavan tahoillaan.

Erittäin tärkeänä pidän myös sitä ettei pentuja herätellä turhaan, vaan ne saavat nukkua ja levätä juuri niin paljon kuin ne haluavat. Tällä haluan vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta ympäröivään maailmaan. Pennuille opetetaan myös malttia ja kärsivällisyyttä mm. jättämättä ne huomiotta jos pentulaatikossa metelöidään esim. siksi että sieltä halutaan ulos, tai esim. kotiin tullessa. Toki tarkistamme että kaikki on hyvin, mutta vasta kun aitaukseen laskeutuu hiljaisuus, pennut pääsevät irti ja/tai niille annetaan huomiota. Näin Pennut jo alusta asti alkavat oppia ettei metelöimällä saa mitään aikaiseksi. Pennut kasvavat normaalielämän keskellä, joten näin ne tottuvat siihen että tullaan ja mennään, normaaliin elämisen ääniin.

Seitsemännellä viikolla pennut testataan, jonka perusteella viimeistään päätetään, mikä pentu mihinkin kotiin lähtee. Toki huomioin tässä pennunostajan toiveet, mutta mikäli pentutesti tai omat kokemukseni osoittavat selkeästi, että jokin pentu ei ole paras mahdollinen valinta ko. perheeseen, voi pennun ajateltu koti vielä muuttua. Pennut käyvät eläinlääkärin tarkastuksessa jossa ne paisti tutkitaan myös sirutetaan. Tärkeintä on, että jokaiselle olisi mahdollisimman sopiva pentu.

Kahdeksannella elinviikolla pennut muuttavat omiin koteihinsa. Ne saavat mukaansa ruokaa jota ovat tottuneet syömään (riippuen tilanteesta, nappuloita, jauhettuja kanan kauloja/kalaa/jauhelihaa ja kasvissosetta mtms.), käyttöohjeet (pentuopas; kasvattamisesta, hoidosta, ruokinnasta ja kouluttamisesta eri lajeihin, trimmausohjeet jne.), kasvattajan "tuotetuen", pillin, lelun, sekä oman pienen "rievun", jossa on pentukodin tuoksu. Pennun ostajat liitetään myös ensimmäiseksi vuodeksi Suomen Sileäkarvaiset noutajat ry:n jäseniksi. Jäsenyyttä on hyvä jatkaa, samoin kuin Kennelliiton jäsenyys on hyvä hankkia ja ylläpitää.

Uudessa kodissa

 Toivoisin tapaavani kasvattejani aina silloin tällöin erilaisissa koulutuksissa ja/tai tapahtumissa, sekä mahdollisesti pentutapaamisissa, mikäli pentu muuttaa kauemmas. Lähelle jääville kasvateille tarjoan koulutusta tottelevaisuudessa, agilityssa, tokossa, jäljestämisessä ja viestillä jos näihin jaleihin on innostusta. Lisäksi tutustutan pennut jo pienenä varikseen ym. riistaan ja taipumuskoeharjoittelua tehdään kiinnostuneiden pennunottajien kanssa yhdessä. Annan apua myös trimmauksessa tarvittaessa. On myös hyvä, jos kasvattien omistajat pitävät yhteyttä toisiinsa ja siten pahimpana riiviökautena saavat samalla vertaistukea toisiltaan. Jokainen saa siis päättää mitä haluaa harrastaa, mutta olen valmis tarjoamaan apuani. Ensi kesälle meille on suunnittelilla koulutusleiri näille pennuille.

Etsin siis pennuille yhteistyökykyisiä, aktiivisia, koiran kouluttamisesta ja sen kanssa harrastamisesta kiinnostuneita ja ennen kaikkea rakastavia koteja, joissa ymmärretään rodun liikunnan ja tekemisen tarve ja alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen aktiivinen luonne. Myös yhteistyöhaluinen sijoitus-/yhteisomistuskoti haussa uros- tai narttupennulle tilanteen mukaan.

Toivosin pennunottajan olevan kiinnostunut koiran käyttöominaisuuksista, kouluttamisesta, koiran kanssa harrastamisesta.Toivoisin näkeväni kasvattini ainakin taipumuskokeissa ja MH-luonnekuvauksessa tai luonnetestissä ja parissa näyttelyssä. Ja tietysti hyvin iloiseksi minut tekee kaikki koiran kanssa harrastaminen. Lisäksi toivoisin kasvattieni käyvän terveystutkimuksessa, lonkat, kyynärpäät, polvet  ja silmät, suurin piirtein kahden vuoden ikään mennessä. Olen luonnollisesti jokaista pentua varten, valmiina auttamaan.



Wunjon pennut 3vko